Transcript
KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN ASEMAKAAVA I JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 Päivämäärä 20/3/2017 Kuvaus Laatija Tarkastaja Kotakennään asemakaava I ja asemakaavan muutos Ida Montell, Saara Melama, Riku Jalkanen, Tiina Sainio, Eero Salminen Mikko Siitonen 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Nykytila Asemakaavan sisältö Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan tavoitteet Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Liikenne ja tekninen huolto Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Maisema Palvelut Maanomistus Ympäristön häiriötekijät SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Tiedottaminen Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksyminen ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset suhteessa suunnittelutilanteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 38 3 Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavoittajan vastine (luonnosvaiheen kuuleminen) Liite 3. Havainnekuva Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavaehdotusvaiheeseen kuuluvat kaavaehdotuskartta ja selostus liitteineen sekä havainnekuva. Kaavaan liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä ovat: - Uuden Äänekosken rakennusinventointi, 2006 (Juuso Väisänen) - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Modernin rakennusperinnön inventointi, 2014 (Keski-Suomen museo) - Luontoselvityksiä, (vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, lisäksi liito-oravaselvitys muilta alueilta Agriporealis Timo Kypärä, 2016) - Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2006) - Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ympäristövaikutusten arviointimenettely (WSP Finland Oy 2013) - Äänekosken eritasoliittymäalueen kaupallisen kohteen kytkeminen liikenneverkkoon, liikenteellinen toimivuus ja toimenpidetarpeiden arviointi (muistio, WSP Finland Oy, ) - Kotakennään kaupallinen vaikutusarviointi (Ramboll Finland Oy, ) - VT4 Äänekoski Tiesuunnitelma Tieliikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme 16T-5 (WSP Finland Oy, ) - Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, ) - Master Plan Kotakennäs (Ramboll Finland Oy, ) - Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy, ) - Tasotakastelu (Ramboll Finland Oy, ) 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Osaa tiloista , , ja Asemakaavan muutos koskee: 8. kaupunginosan korttelia 801 (osa), lähivirkistys-, erityis-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: 8. kaupunginosan korttelit 801 (osa), 820 (osa), ja 22. kaupunginosan korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee osittain Laajalahden kaupunginosan (8) alueella sekä siitä länteen päin Kotakennään kaupunginosan (22) alueella noin 1,5 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Äänekosken taajamassa. Kaavan nimi Kotakennään asemakaava I ja asemakaavan muutos 5 Kaavan päiväys Kaavan laatija Projektipäällikkö arkkitehti SAFA Saara Melama (YKS 578) Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, Kaavan tilaaja Tampere Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) (ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytila Asemakaava-alue on nykyisellään pääosin metsäistä rakentamatonta aluetta, jonka läpi kulkee valtatie 4. Valtatien itäpuolelle jää Äänekosken keskusta-alue palveluineen, työpaikkoineen ja asuinalueineen. Toiminnassa oleva huoltoasematontti keskustaan johtavan kadun pohjoispuolella kuuluu kaava-alueeseen. Länsipuolella metsäinen rinne viettää länteen kohti vesistöä. Rannassa on olemassa oleva uimaranta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 51,8 ha. Alueelle ollaan laatimassa parhaillaan tiesuunnitelmaa, jolla nykyinen valtatie on tarkoitus linjata lännessä suorempaa uuden sillan kautta kohti pohjoista. Muutoksen seurauksena Äänekosken keskustan sisääntuloliittymä muuttuu nykyistä pohjoisemmaksi. Liittymän ja uusien tiejärjestelyjen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla mahdollistetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön, liikenneaseman, liike-, toimisto-, teollisuus-, varasto-, huoltoasema- ja palvelurakennusten rakentuminen logistisesti erinomaiselle paikalle sekä alueen tarvitsemat liikennejärjestelyt. Myös päivittäistavarakaupan sekä urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyvien tilojen sijoittuminen alueelle sallitaan. Lisäksi rantaan on osoitettu virkistysaluetta ja kevyenliikenteen yhteys. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä noin k-m2, mikä vastaa aluetehokkuutta e=0,06. Tarkempi kuvaus kaavaehdotuksen sisällöstä on kohdassa 6 Asemakaavan kuvaus. 2.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavaa laaditaan Äänekosken kaupungin aloitteesta, ja sen vireille tulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Kaavaluonnosvaiheessa laadittiin kaksi vaihtoehtoa, jotka olivat nähtävillä (MRA 30 ). Luonnosvaiheesta saatu palaute kaavoittajan vastineineen on koottu vastineraportiksi, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa logistisesti erinomaiselle paikalle ohikulkuliikenteen pysäyttävää liike- ja palvelutoimintaa, joka palvelee merkittävästi myös Äänekosken taajaman asukkaita. Alueen liittymiseen nykyiseen taajamarakenteeseen kevyen liikenteen väylillä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueelle kaavoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue ja siihen liittyvien työpaikkojen alue, jonka enimmäiskerrosala vähittäiskaupan osalta täsmentyy suunnittelun yhteydessä. Alueen liike- ja palvelurakentamisessa suunnittelun ja toteutuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu, ettei rakennettava alue vaikeuta merkittävästi Äänekosken ydinkeskustan kehittämistä ja keskustassa toimivien yritysten toimintaa. Kaavoituksella pyritään luomaan edellytykset alueen maankäytön toteuttamiselle siten, että rakentamisen alueet voisivat olla käyttöönotettavissa jo ennen valtatien 4 uusien liikenneratkaisujen valmistumista. Kaavalla pyritään kaupunkikuvallisesti hyvätasoisen ja viimeistellyn kaupallisen alueen ja työpaikkaympäristön luomiseen. Kaavaratkaisun tulee olla myös toteuttamiskelpoinen ja toimiva alueelle sijoittuvien yritysten kannalta. Kaavoituksella on myös tarkoitus mahdollistaa katuyhteys uudelta sisääntuloväylältä Laajalahden asuntoalueen pohjoispuolitse Teollisuuskadulle. Kaavoituksen avulla hyödynnetään alueen maisema- ja ympäristötekijät alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. 3.2 Alueen yleiskuvaus Pinta-alaltaan noin 51,8 ha laajuinen suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa olemassa olevaan junarataan ja etelässä Kuhnamo vesistöön. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisen valtatien 4 itäpuolisia rakentamattomia alueita, pohjoisessa valtatien 4 uuden tiesuunnitelman mukaisen liittymäalueen aluevaraukset sekä kaakossa toiminnassa oleva huoltoasema. Suunnittelualue on tiealueita ja huoltoaseman tonttia lukuun ottamatta pääosin rakentamatonta metsäistä aluetta. Rantaan sijoittuu olemassa oleva uimaranta. Kotakennään alue sijaitsee kiinni Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakenteessa, liikenteellisesti erittäin hyvällä ja näkyvällä paikalla. Kolmen kilometrin säteellä alueesta asui noin asukasta vuonna 2014, joten alue on etäisyyden puolesta hyvin saavutettavissa auton lisäksi myös kevyellä liikenteellä. Nykyisin Kotakennään alue ei kuitenkaan ole valtatien 4 sijainnista johtuen osa Äänekosken keskustan yhdyskuntarakennetta, vaan oma erillinen kokonaisuutensa. 7 Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus sinisellä. 8 3.3 Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta, metsävaltaista aluetta lukuun ottamatta suunnittelualuetta halkovaa tietä ja kaakossa sijaitsevaa toiminnassa olevaa huoltoasemaa. Pinnanmuodoiltaan alue on tien ympäristössä suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa, joka laskee kuitenkin voimakkaasti länteen kohti rantaa. Rannassa sijaitsee uimaranta, ja alueella kulkee retkeilyreitti polkuna. Metsät ovat pääosin mustikkatyypin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä puolukkatyypin kuivahkoja mäntykankaita. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi koivuvaltaisia metsiä, joiden rehevä kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. FCG:n tekemässä luonto- ja ympäristöselvityksessä (2010) suunnittelualueelle osuu Pankkisalmen pohjoisrannan lehto (kuvassa 3 kohde nro 87). Lehtoalueen laajuus on 3,7 ha, ja se on arvoluokiteltu seudullisesti arvokkaaksi. Kuva 3. Ote luonto- ja ympäristöselvityksestä Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä Äänekoski. (FCG 2010) Suojelualueet Alueen lähistöllä ei sijaitse Natura 2000 alueita eikä luonnonsuojelualueita. Eläimistö Vuonna 2016 laaditussa liito-oravaselvityksessä (FCG) suunnittelualueelle ei osunut liitooravakohteita tai mahdollisia kulkureittejä. Raportin mukaan lähimmät liito-orava-alueet sijaitsevat kaava-alueen luoteispuolella, Koukkuniemen ja Laajalahden välissä nykyisen nelostien länsipuolella sekä kaava-alueen kaakkoispuolella, Laajaniemessä Kuhnamon pohjoisrannalla. Kaava-alueella ei ole havaittu muitakaan uhanalaisia lajeja tai direktiivilajeja. 9 Kuva 4. Ote Kotakennään kehittämissuunnitelman aineistosta. (Ramboll 2016) Vesiolosuhteet Kaava-alue rajautuu eteläosastaan Kuhnamojärveen. FCG:n vuonna 2010 laatiman luonto- ja ympäristöselvityksen mukaan Kuhnamojärvessä vedenlaatu on selvästi heikompi kuin alueen muissa vesissä. Kuhnamo on luonteeltaan läpivirtausjärvi, jossa veden teoreettinen viipymä on noin kolme vuorokautta. Kuhnamo on veden fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kohtalaisen rehevä. Kuhnamon kuormitusta aiheuttavat Äänekoskella puunjalostusteollisuuden jätevedet, Äänekosken kaupungin käsitellyt asumajätevedet, yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus sekä lähivalumaalueelta tuleva hajakuormitus. Kuhnamon järvisedimenteistä on löydetty vesieliöille haitallisinta tributyylitinaa (TBT). Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Maaperä ja topografia Suunnittelualue on enimmäkseen moreenimaata. Alueen laitamilla esiintyy kuitenkin etenkin pohjoisosassa myös hietamaata sekä kaakossa täytemaata ja suunnittelualueen keskellä on kalliomaata. Alue soveltuu maaperäolosuhteiltaan pääosin hyvin rakentamiseen. Maastomuodoiltaan alue on suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa lukuun ottamatta lounaaseen vesistöä kohti laskevaa rinnealuetta. Korkeuserot suunnittelualueen sisällä muodostuvatkin paikoin suuriksi: nykyisen valtatien 4 ja rantaviivan välillä korkeusero kasvaa paikoin 20 metriin ja tiesuunnitelman mukaisen eritasoliittymän kohdalla jopa 30 metriin. 10 Kuva 5. Ote maaperäkartasta (1:20 000) ja selitteestä (GTK). Suunnittelualueen likimääräinenrajaus on osoitettu punaisella. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkee luoteis-kaakkosuuntaisesti valtatie 4:n nykyinen linjaus 1+1- kaistaisena. Kotakennääntien (katu) liittymässä on kääntyvien kaistat länteen keskustan ja Suolahden suuntaan. Kotakennääntien liittymästä hieman pohjoiseen päin, eroaa lännen suuntaan oma hiekkapäällysteinen katuyhteys entiselle leirintäalueelle ja uimarannalle. Suunnittelualueen itäreunassa kaava-alue rajautuu junaradan suuntaiseen Teollisuuskatuun, ja pohjoisessa länteen kääntyy ajoyhteys kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle muuntamoalueelle. Kaava-alueen pohjoispuolella nykyinen valtatie 4 ja rautatie sekä rautatien suuntainen Äänekoskentie risteävät eritasossa. Tierekisterin mukaan valtatien 4 keskivuorokausiliikenne oli vuonna 2016 noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä oli noin 13 %. Nopeusrajoitus valtatiellä on keskusta-alueen kohdalla 60 km/h, mutta muuttuu pohjoisessa asuinalueen jälkeen ensin 80 km/h ja sitten 100 km/h. Keskustaan johtavalla nykyisellä Kotakennääntiellä nopeusrajoitus on 40 km/h. Kotakennääntiellä kulkee nykyisin suuri osa Metsä Groupin tehtaiden raskaasta liikenteestä. Lisäksi nykyisen sellutehtaan alueelle rakennettava uusi biotuotetehdas tulee lisäämään Kotakennääntien raskasta liikennettä huomattavasti. Valtatie 4:n kohdalla alueen jalankulku- ja pyöräväylästö kulkee ajoneuvoliikenteestä erillään pois lukien Vaasantien silta, jossa liikennemuotoja ei ole eroteltu. Kaava-alueen eteläpuolella Vaasantien sillan jälkeen jalankulku- ja pyöräväylä haarautuu, ja toinen väylistä jatkuu valtatien ali luoteeseen rantaan suunnittelualueelle toisen haaran kaartuessa keskustaan ennen Kotakennääntien liittymää. Suunnittelualueella jalankulku- ja pyöräväylä kulkee entiselle leirintäalueelle asti, jonka jälkeen se jatkuu rannassa polkuna. 11 Kuva 6. Tarkastelualueen nykyliikenneverkko. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Alueen itäpuolella kulkevat vesijohto- ja jätevesiverkostot. 12 Kuva 7. Karttaote kunnallisteknisistä verkostoista alueella. Oranssilla on osoitettu jätevesi-, sinisellä vesijohto- ja vihreällä sadevesiverkostot. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella. (Lähde: Äänekosken kaupunki) 3.5 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Äänekosken yhdyskuntarakenteen kehitykseen ovat vaikuttaneet sijainti vesistöjen äärellä, junarata sekä vahvat perinteet teollisuuspaikkakuntana. Suunnittelualue sijaitsee nykyisen valtatie 4:n molemmin puolin, ja alueen itäpuolelle jää Äänekosken keskustaajama. Keskustaan johtavan Kotakennääntien risteyksen tuntumassa sijaitsee Laajalahden pientaloalue, ja valtatie 4:n ja kaakko-luoteissuuntaisen junaradan välissä radan suuntainen Teollisuuskadun pienteollisuusalue. Junaradan takana koillisessa ja pohjoisessa levittäytyvät laajat pientalovaltaiset asuinalueet. Suunnittelualue lähiympäristöineen on keskeinen saapumisen paikka Äänekoskelle niin nykyään kuin suunnitteilla olevan valtatie 4:n uuden linjauksen rakentamisen jälkeenkin. Kaupunkikuva Suunnittelualueen kaupunkikuva muodostuu maantieympäristöstä sekä metsäisestä luonto- ja virkistysympäristöstä. Kotakennäänsalmi (Pankkisalmi) siltoineen tuo vesielementin voimakkaasti osaksi alueen identiteettiä. Suunnittelualueen itäpuolelle jäävän Äänekosken keskustaajaman kaupunkikuvassa näkyvät alueen perinteet teollisuuspaikkakuntana. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä tai muitakaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuitenkin kaksi vuonna 2006 (Keski-Suomen museo) inventoitua kohdetta. Kohde 206 on Kotakennään sillat: paikallisesti maisemallisesti merkittävät kaksi siltaa Äänekosken teollisuus- ja kaupunkimaisemassa. Kohde nro 213 on Laajaniemi: paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittävä kartanotyyppinen ja huvilamainen päärakennus. Kuva 8. Kulttuurihistorialliset kohteet. (Maanmittauslaitos 2008) 3.7 Maisema Alueelta on laadittu Äänekosken kaupungin toimesta maisemaselvitys vuonna 2006, jossa alueen maisemakuvaa kuvaillaan seuraavasti: Suunnittelualue kuuluu maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen järviseudun maisemamaakuntaan ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Suunnittelualue on osa koillis-kaakko suuntaista, pitkänomaista ja kapeaa Kuhnamon järveä reunustavaa moreeniselännettä. Metsäinen rinne laskee melko loivana lounaaseen kohti järveä. Kallio työntyy lähelle maanpintaa korkeimmassa kohdassa. Ranta on paikoin kivikkoinen. Ranta on tärkeä osa Kotakennään sillalta avautuvaa Äänekosken sisääntulonäkymää. Kotakennäänsalmen pohjoisranta on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa. Rannassa kulkee polku, ja alueella on retkeilyreitti. Metsät ovat pääosin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä kuivahkoja mäntykankaita. Lehtokasvillisuutta esiintyy paikoin. Rakennettua on ainoastaan aluetta halkova tie, toiminnassa oleva huoltoasema sekä rannassa uimaranta. Ranta-alueella on sekä maisemallista arvoa että virkistysarvoa. Maisemaselvityksessä suunnittelualue on osoitettu rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Selänne laskee mitä parhaaseen ilmansuuntaan eli lounaaseen. Valtatien varren kalliohuippu ja hiesualue suositeltiin jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi ranta suositeltiin varattavaksi virkistyskäyttöön. 14 Kuva 9. Ote Taajamien laajennusalueiden maisemaselvityksestä. (Äänekosken kaupunki 2006) Palvelut Julkiset palvelut Lähimmät julkiset palvelut sijaitsevat Äänekosken ydinkeskustassa, noin 1,5 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaupalliset palvelut Äänekosken kaupallinen tarjonta sijaitsee nykytilanteessa pääosin kaupungin ydinkeskustassa, jossa merkittävimpiä kaupan toimijoita ovat mm. päivittäistavarakaupat Citymarket, S-market ja Lidl, Tokmanni-halpatavaratalo sekä kodintekniikkaa ja urheiluvälineitä myyvä Niskanen. Keskustassa sijaitsee myös muita pienempiä keskustahakuisen erikoistavarakaupan toimijoita sekä kaupallisia palveluita. Äänekosken keskustan ulkopuolella lähimmät kaupalliset keskittymät ovat Kotakennään ja Äänekoskentien km-merkityt alueet. Kotakennään alueella sijaitsee nykytilanteessa pääasiassa tilaa vievän kaupan toimintoja kuten rauta- ja autokauppaa sekä varaosamyyntiä. Äänekoskentien alueella puolestaan sijaitsee Ale-Makasiini halpatavaratalo. Lisäksi Äänekoskella sijaitsee Suolahden taajama lähipalveluineen ja Hirvaskankaan ABC:n alue, jossa toimii mm. kauppakeskus Spektri. Äänekoski on pohjoisen Keski-Suomen merkittävin kaupallinen keskittymä. Vuonna 2014 vähittäiskaupan liikevaihto Äänekoskella oli 111 miljoonaa euroa, josta lähes 3/4:a tuli päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen toimialaryhmästä. Erikoistavarakaupan tarjonta on maakunnassa keskittynyt voimakkaasti Jyväskylään, minkä vuoksi sekä tilaa vievässä että keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa ostovoimaa virtaa voimakkaasti Äänekoskelta ulos. Kuva 10. Kaupan sijoittuminen alueella. (Ramboll Finland Oy: Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi ) Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Äänekosken kaupungin omistuksessa. Yksityinen omistaa nykyisen Kotakennääntien alkupäässä sijaitsevan huoltoasemakiinteistön, valtatie 4:n liikennealueet ovat valtion omistuksessa Ympäristön häiriötekijät Melu Alueelle aiheutuu melua kaava-alueen läpi kulkevan nykyisen valtatien 4 liikenteestä. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 45 db. Nykytilanteessa kaava-alueella ei sijaitse em. meluherkkiä toimintoja, mutta kaava-aluetta lähimpänä olevilla asuinpientalotonteilla ohjearvot ylittyvät jonkin verran nykytilanteessa. Kuva 11. Päivämelun (vasemmalla) ja yömelun (oikealla) nykytilanne. (WSP Finland Oy: VT4 Äänekoski Tiesuunnitelma Tieliikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme 16T-5, ) Pilaantuneet maat Kaava-alueeseen kuuluvalla toiminnassa olevan huoltoaseman tontilla on pilaantuneita maita Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan. Myös kaava-alueen lähistöltä löytyy jonkin verran pilaantuneiden maiden
