Transcript
OPPIMISEN NEUROTAUSTA I Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kehitys ja oppiminen Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat Resurssien saatavuus (turvallisuus, suoja ja ravinto) Sosiaalinen vuorovaikutus Itsenäistyminen vanhemmista Kehityksen lainalaisuudet Kaaos ja kompleksisuus Vallitseva tila pyrkii vakiinnuttamaan itseään Herkkyys pienille alkuarvojen eroille Kehityksen kausaalisuus Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä Kehitys ei ole determinismiä Kehityksen ja oppimisen tausta Supermuovautuvat aivot Aivot välittävät kasvattamisen ja opettamisen vaikutuksia Oppiminen on elinikäinen prosessi Oppimisen neuraalisen taustan ymmärtäminen Oppimisen edellytykset Neuromyytit Aivojen potentiaali Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua Jokainen voi muodostaa noin 10 000 erilaista kytkentää Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien “ratojen” pituus on 3,5 miljoonaa km Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia Aivojen tietoliikenneyhteydet Ärsykkeet sytyttävät virran aivojen hermoverkkoihin Sähköiset hermoimpulssit siirtyvät kemiallisesti synaptisen kuilun läpi toiseen hermosoluun Toistaminen vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä Informaatioimpulssit alkavat kulkea totuttuja reittejä lähes itsestään Hyvin harjoitetut yhteydet jäävät eloon Muut yhteydet karsiutuvat – valikoiva solutuho Tavat ja tottumukset Kehitys on oppimista Oppimisen tavat Havaitseminen, muisti, tarkkaavaisuus, kieli Oppivat hermoverkot Rinnakkainen prosessointi, temporaalinen prosessointi, integrointi Hermoverkot oppivat luokittelemalla Samanaikaisuus, samankaltaisuus, ajallinen yhteys Oppimisen tausta Neurobiologiset taipumukset, havaintovalmiudet Maailma opitaan näkemään tietyllä tavalla Tiettyä käyttäytymisiä opitaan toisten kustannuksella Tavoitteena mukautuminen ympäristöön Elämän hallinta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä toiminnan alueita Elämän hallinnan taito ja reaktioiden joustavuus Itsesäätely: esimerkki ameebasta Tavoite: elimistön mukauttaminen ärsykeympäristöön Taito pitää sisäisen ympäristön kemiallinen profiili tasapainossa samalla kun ulkoisessa ympäristössä on helvetti valloillaan Reaktiivisuus Sisäisten tilojen säätely liittyy yksilön biologiseen reaktiivisuuteen Yksilölliset erot reaktiivisuudessa määräytyvät Varhaisesta vuorovaikutuksesta Geenien ja kokemusten interaktiosta Reaktiivisuus Reaktiivisuus on ominaisuus, joka vaikuttaa tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Kuinka herkästi virittäydytään ja kiihdytään Kuinka herkästi tyynnytään Säätelyn avulla pyritään mukauttamaan (kalibroimaan) reaktiivisuus ympäristöön sopivaksi Sisäisen tilan ylläpitäminen hallittavalla alueella Säätelyn perimmäisenä pyrkimyksenä on säilyttää elimistön sisäinen tasapino lähellä vakiota Välillä elämän prosessit joutuvat tavoittelemaan tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta Reaktiivisuus liittyy herkkyyteen elämän prosessien säädössä Elämän prosessien säätö on monimutkainen neurobiologinen tapahtumaketju Hermosoluverkkojen aktivoitumisen muodot Välittäjäaineiden ja hormoneiden merkitys GENOMI – Tietovarasto tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta DNA:n emäsjärjestyksen ja monimuotoisten taitojen välillä on tilastollinen yhteys Biologian tasolla ei kuitenkaan ole älykkyyden, depression, musikaalisuuden tms. geenejä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi EPIGENEESI tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta Geenien toimintaan vaikuttavat, emäsjärjestyksen ulkopuoliset säätelytekijät – miten geenit toimivat - miten geeniä luetaan Geenit aktivoituvat tuottamaan proteiineja suhteessa elimistön kemiallisiin muutoksiin (välittäjäaineet, hormonit…) Muutokset DNA:n metylaatiossa (estää - avaa) Vuorovaikutussuhteet ovat tärkeä osa ulkopuolisia säätelytekijöitä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Epigeneettinen ohjelmointi tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta Evoluutio on muovannut jälkeläiset sopeutumaan ympäristöön vanhempien välittämillä signaaleilla Ympäristön signaloituminen - ennuste ympäristön laadusta Liittyy puolustautumisvalmiuteen Suurimmalle osalle lajeista ei ole olemassa yksittäistä, optimaalista fenotyyppiä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Epigeneesi tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta /tmp/PreviewPasteboardItems/Michael Meaney, Maternal care and Gene (vedetty) 3.pdf Vuorovaikutuksen taika and Gene (vedetty) 3.pdf Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Yleistä kehityksestä and Gene (vedetty) 3.pdf Ihminen on biologinen olento Evoluutiohistoria, mielen ”kehollisuus” Ihminen on sosiaalisin kaikista lajeista Kiinnostus toisten välisiin suhteisiin Synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa Ihmislajille kehittyneet ”uudet” aistit Intuitio-aisti, toiseen asennoitumisen aisti, isojen ryhmien, systeemien, havaitsemisen aisti Ihminen on yhdessä kannatetun kasvatuksen laji and Gene (vedetty) 3.pdf Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti Lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta Hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Synnynnäinen ainutkertaisuus and Gene (vedetty) 3.pdf Temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys Ensi hetkistä lähtevä vuorovaikutus ympäristön kanssa Resonanssin ja samantahtisuuden kokemus Minuus on toisen mielessä ja kädessä Terve minuus on pysyvästi dynaaminen Minuuden jatkuvuuden kokemus vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä Itseä säätelevä toinen Varhaisten kokemusten voima and Gene (vedetty) 3.pdf Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen Henkinen tai fyysinen pahoinpitely Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus Emotionaalinen laiminlyönti Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa: Depressiot ja ahdistushäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino Miksi varhaiset kokemukset vaikuttavat: and Gene (vedetty) 3.pdf Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa Depressiot ja ahdistushäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino Poikkeava stressivaste and Gene (vedetty) 3.pdf Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa: Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Ahdistushäiriöt Masennus Kasvuhäiriöt Miksi stressi on tärkeää and Gene (vedetty) 3.pdf Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä Biologinen vaste kun fysiologisessa tasapainossa tapahtuu muutos – itseään suojaava käyttäytyminen aktivoituu, turvaa hakeva käyttäytyminen aktivoituu Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen Stressin säätelyn tärkeys and Gene (vedetty) 3.pdf Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia Kestostressi pitää kortisolitason korkeana Krooninen haitta oppimiselle Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana Olojen sietämisen oppiminen Mukavuusalueella toimiminen Stressisysteemin aktivoituminen and Gene (vedetty) 3.pdf Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen ”virkistymään” ja toimimaan aktiivisesti Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana Palautejärjestelmä Stressisysteemin aktivoituminen and Gene (vedetty) 3.pdf Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön SAM - systeemin aktivoituminen Taistele – pakene, snergian mobilisointi Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia AIVOJEN ÄRSYKEVIRTA and Gene (vedetty) 3.pdf Säätelyn pettäminen – liioitteleva käyttäytyminen Stressin säätelyn lähikehitysen vyöhyke KANNATTELUN TARVE Mukavuusalue TASAPAINOINEN JA ITSENÄINEN STRESSIN SÄÄTELY Alivireyden ja kapeutuneen toiminnan alue TURVALLISEN ROHKAISUN TARVE YMPÄRISTÖN KUORMITTAVUUS – STRSSITEKIJÖIDEN MÄÄRÄ Stressin säätely ja aivojen kehitys and Gene (vedetty) 3.pdf Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla: Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet Emootioita säätelevät alueet Muistitoimintoja säätelevät alueet Biologinen tilanneherkkyys (Ellis, Boyce, 2005) and Gene (vedetty) 3.pdf Evoluutiossa kehittynyt taipumus mukauttaa säätelyjärjestelmät ympäristöön sopiviksi Epigeneesi Korkea reaktiivisuus herkistää ympäristövaikutuksille Ärsykkeitä herkästi läpäisevä ”porttijärjestelmä” Srtessijärjestelmän aktivoituminen Rotista… and Gene (vedetty) 3.pdf Michael Meaney: Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa Paljon hoivaa ja huolenpitoa – kestävämpi ja sopeutuvampi rotta – mukautuvampi stressireaktio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Telomeerit – Elizabeth Blackburn Esityksen nimi Telomeerit – silmukka, laastari kormosomin päässä Estää kromosomien päitä ripsaantumasta ja tarrautumasta toisiinsa Ilman telomeereja perintöainekset sekaantuvat Yhteys vanhenemiseen, sairastavuuteen ja syöpään Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi KIINTYMYSSUHDEKEMIAA Esityksen nimi Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi OKSITOSIINI Esityksen nimi Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa Ihokontakti erityisen merkittävä Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi OKSITOSIINI ja LAPSET Esityksen nimi Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat Uteliata Halukkaita solmimaan vertaissuhteita Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita Sitoutuvat nopeasti Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi HYMY JA OKSITOSIINI Esityksen nimi(L. Strathearn) Turvallisessa ja turvattomassa kiintymyssuhteessa äideillä erilaiset vasteet vauvojen valokuville Turvallisen kiintymyssuhteen äideillä voimakasta aktivaatiota aivojen palkitsemisjärjestelmässä vasteena sekä hymyileville että surullisille kasvoille Turvattoman kiintymyssuhteen äideillä aktivaatiota vain vasteena hymyileville kasvoille Surulliset kasvot aktivoivat inhon ja kivun alueita Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN Esityksen nimi Dopamiini on pakitsemiskemikaali Eritys voimakasta uusissa tilanteissa Uteliaisuus, luovuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ Esityksen nimi Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi TAAS ROTISTA …. Esityksen nimi Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton, 2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al, 2004). Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi OPIAATIT Esityksen nimi Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi ADRENALIINI Esityksen nimi Vuorovaikutuskessa virtaa myös adrenaliinia Energisoiva, valpastava vaikutus vuorovaikutussuhteessa Loistokombinaatio yhdistyneenä mielihyvään! Adrenaliini vahvistaa stressinsäätelyä Edistää kontekstuaalista oppimisrta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Lapsi tarvitsee aikuista Esityksen nimi Aivoissa on hälytin suojan ulkopuolelle joutumista varten Synnynnäinen varojärjestelmä - mantelitumake Lapsi pakenee suojan suuntaan Hälytys menee pois päältä Liian varhainen itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen altistaa stressille Biologinen tilanneherkkyys ja kehitykselliset polut Esityksen nimi Hyvä hoiva ja huolenpito, johdonmukainen ja tukeva lapsuuden kasvuympäristö Korkea reaktiivisuus Lapset herkistyvät vastaanottamaan ympäristön kannustavia ja turvaa tuottavia signaaleita Kohtalaisesti ja jossakin määrin jatkuvasti stressiä aiheuttava lapsuuden kasvuympäristö Matala reaktiivisuus ”porttijärjestelmä” suodattaa ärsykkeitä ja suojaa Liian suuri tai liian vähäinen stressin määrä – välinpitämättömyys, epäsensitiivisyys Säätelyn kehittyminen Esityksen nimi Kiinnittyminen on valikoiva vuorovaikutussuhde, joka parantaa lapsen elonjäämisen mahdollisuuksia Muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin Muovautuu myöhemmissä kokemuksissa Toistuvat kokemukset yhteisestä tunnesäätelystä yleistyvät oletusmalleiksi Hoidon sensitiivisyys tai häiritsevyys keskeistä Luottavainen kiinnittyminen Esityksen nimi Sensitiivisesti vastaava hoito Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen ja positiivisten voimistaminen Uteliaisuuden, aloitteellisuuden tukeminen Johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita (itsesäätelykyky) Johtaa jaetun tarkkaavuuden vahvistumiseen (kielenkehityksen pohja) Ristiriidaton, yhtenevä kommunikaatio Omaelämänkerrallinen muisti Johtaa eheään minäkuvaan Esityksen nimi Kokemus itsestä aktiivisena omien tunteiden ja ajatusten tuottajana Joustavat reaktiot Empatiakyky Aivoissa on simulaattori: peilisolut Luottavaisen kiinnittymisen riskit Esityksen nimi Odotukset ja kokemukset muiden hyväntahtoisuudesta voivat olla ristiriidassa keskenään Odotukset ja kokemukset tunteiden jakamisesta voivat olla ristiriidassa keskenään Pettymyksiä ihmissuhteissa Korvaavat kokemukset Luottavainen kiinnittyminen ja stressiprosessit Esityksen nimi Uhan havaitseminen Realistinen vaaran tulkinta Sisäiset ja ulkoiset uhan edustumat integroituvat Voimavarojen punnitseminen Sosiaalisen tuen etsiminen, omiin kykyihin luottamista Epärealistisuus Selviytymiskeinot Esityksen nimi Aktiivisia ja passiivisia, toiminnallisia ja mielensisäisiä keinoja Ongelma- ja tunnekeskeisiä keinoja Psyykkiset oireet Akuutissa stressitilanteessa oireilua, ei muutu krooniseksi Välttelevä kiinnittyminen Esityksen nimi Epäsensitiivisesti vastaava hoito on emotionaalisesti etäistä, virittäytyminen on vähäistä ja vääristynyttä Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen on tehotonta Huomio pois vuorovaikutuksesta, konkretiaan Johtaa tunneilmaisun tukahtumiseen sekä uteliaisuuden ja tarkkaavaisuuden rajoittumiseen esinemaailmaan Lapsi kasvaa näennäisitsenäisyyteen Käytöshäiriöt turvattomassa, välttelevässä strategiassa Pyrkimys myötäilyyn, totteluun tai aikuisen hoivaamiseen Lapset ovat valppaita ja pyrkivät välttämään virheitä Vuorovaikutuksen dynamiikka on ”päälaellaan” Lapsen tehtäväksi on muodostunut vanhemman hoivaaminen taipakonomainen totteleminen Minäkuva: ei rakastettu, mutta pärjäävä strategiassa Muut ovat torjuvia, eivätkä ole hänen käytettävissään Tehokas tunteiden säätely ja tunnepitoisten viestien vaimentaminen Systemaattinen torjunta ja vihamielisyys Pakonomainen totteleminen, kontaktin välttäminen Lasta on torjuttu henkilönä, ei pelkästään käyttäytymisen perusteella Riski kasautuviin käytösongelmiin strategiassa Pakkokäyttäytyminen, kaavamaisuus Tarvitsevuuden peittäminen Epärealistinen idealisointi Kyvyttömyys syvällisiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin Epäluottamus ihmisiin, yksinjäämisen riski Välttelevä strategia ja stressiprosessit strategiassa Uhan havaitseminen Vaaran kieltäminen Sisäiset uhkakuvat aktivoituvat Voimavarojen punnitseminen Omiin kykyihin luottaminen Epäluottamus avun saamisessa Selviytymiskeinot strategiassa Välttelevät ja dissosioivat mallit Toiminnallisia ja ongelmakeskeisiä hallintakeinoja Psyykkiset oireet Oireet saattavat puuttua akuuteissa vaiheissa Riski kasautuviin mielenterveyden ongelmiin Ristiriitainen kiinnittyminen strategiassa Ristiriitaisessa kiinnittymissuhteessa puuttuu ennakoitavuus Lapsen käyttäytyminen voi olla samanaikaisesti avoimen vetoavaa ja vihamielisen torjuvaa Käyttäytyminen jäsentyy strategiseksi malliksi pitää hoitaja eri tilanteissa riittävän suuntautuneena häneen Kommunikaation ristiriitaisuus, epäyhtenäisyys Hauras minäkuvaan Osoitettu pitkäaikaisriski kehitykselle Ristiriitainen kiinnittyminen strategiassa Ristiriitaisessa hoidossa virittäytyminen, torjuvuus ja häiritsevyys vaihtelevat ennakoimattomasti Negatiiviset tunteet voimistuvat Huomio korostetusti vuorovaikutuksessa Johtaa negatiivisen tunneilmaisun korostumiseen ja ulospäin suuntautuvan uteliaisuuden rajoittumiseen Sosiaalinen ahdistuneisuus Turvallisuuden tunne jää riippuvaiseksi emon läsnäolosta Lapsen tarpeita tulkitaan äidin todellisuudesta käsin strategiassa Aikuisen ja lapsen todellisuudet eivät sykronisoidu Aikuinen keskeyttää lapsen aloitteet, on reagoimatta niihin tai käyttäytyy tungettelevasti Lapsesta tulee va
