Transcript
KAAVASELOSTUS 16X POHJOIS-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Sisältö 1 1 JOHDANTO Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Työohjelma 3 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelutilanne Laaditut selvitykset Maanomistus Väestö ja palvelut Tekninen huolto Rakennettu ympäristö Tiestö Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Pohjavesialueet Luonnonympäristö Vesistöt Maisema 16 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset Työn kulku Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotusvaihe 19 4 TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteet Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rakennusoikeuden sijoitusperiaatteet 24 5 YLEISKAAVARATKAISUN KUVAUS Maankäyttövaihtoehdot Kaavaratkaisun kuvaus Kokonaisrakenne ja mitoitus Maankäyttö Kaavamerkinnät- ja määräykset Yleiset määräykset ja suositukset Vertaileva tarkastelu 30 6 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Oikeusvaikutukset Luonnonympäristö Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Liikenteelliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 31 7 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 31 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, ) 3. Emätilaselvitys ja mitoitustaulukko 2 Lähteet: Könönen, N. 2005: Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, Kukuse. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98/2005. 3 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös Sysmän kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan Pohjois-Sysmän rantaja kyläyleiskaavan osittaisen muutoksen laatimisen periaatteista. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Sysmän kunnanhallitus. Kaavan laatimisesta vastaa Pöyry Finland Oy Jyväskylän toimisto. 1.3 Työohjelma Osayleiskaavan laatimisen päätyövaiheet ovat: 1. Vireilletulo/aloitusvaihe 2. Valmisteluvaihe 3. Kaavaehdotusvaihe 4. Hyväksymisvaihe Kaikkiin vaiheisiin liittyy neuvotteluja ja tiedottamista. Kaavaprosessin vaiheet on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa LÄHTÖKOHDAT Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava hyväksyttiin Sysmän kunnanvaltuustossa , ja kaava sai lainvoiman Rantayleiskaava koskee Sysmän pohjoisten osien vesistöjen rantoja. Nimestään huolimatta kaavassa ei ole käsitelty kyläalueita, eikä myöskään tämä muutos koske kyläalueita. Vuoden 2012 alussa kuntaan on tullut muutamia kaavamuutospyyntöjä. Kunnanhallitus päätti voimassa olevien rantayleiskaavojen korjaamisperiaatteista. Huhtikuussa 2012 kaavoitustoimikunta on todennut, että rantayleiskaavojen muutoksiin voidaan ryhtyä Pohjois- ja Etelä- Sysmän osalta. Pohjois-Sysmän rantayleiskaavan muutoksen laatijaksi tekninen lautakunta päätti valita Pöyry Finland Oy:n. Pääasiassa kaavamuutoksissa on kyse asumisen ja loma-asumisen järjestämisen muutoksista. Muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä lähinnä olemassa olevien tilanteiden osoittamista kaavalla. Pesäjärvellä ja Kotijärvellä muutos koskee uusien rakennuspaikkojen vähäistä siirtoa. Rantayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kaavoitettavat ranta-alueet sijoittuvat Sysmän kunnan pohjoisosaan. Muutosalueet sijoittuvat viiden eri vesistön rannalle. Rantaviivaa suunnittelualueeseen kuuluu yhteensä n. 2,9 kilometriä. 4 Kuva 1 Kaavamuutoskohteiden sijainti. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Päijät-Hämeen maakuntakaavan. (Vahvistuspäätös N:o YM1/5222/2006). Suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavan mukaisia merkintöjä. 5 Kuva 2 Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaava 2014 Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana joka vahvistuessaan tulee korvaamaan vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. 6 Yleiskaavat Muutosalue kuuluu Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava alueeseen, joka hyväksyttiin Sysmän kunnanvaltuustossa , ja kaava sai lainvoiman Muutoskohde osa-alue 1. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 1, Pesäjärvi Muutoskohde osa-alue 2. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 3, Suojärven eteläpää. 7 Muutoskohde osa-alue 3. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 4, Hevossaari Muutoskohde osa-alue 4. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 4, Kotijärvi 8 Muutoskohde osa-alue 5. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 2,Nurmijärvi. Muutoskohde osa-alue 6. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 4, Kirkjärvi. 9 Muutoskohde osa-alue 7. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 5, Salaksjärvi. Muutoskohde osa-alue 8. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 4,Vanjärvi. 10 Muutoskohde osa-alue 9. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 4,Mynnilänalanen. Muutoskohde osa-alue 10. Ote voimassa olevan kaavan karttalehdestä 5,Suojärvi.. 11 12 Kuva 3 Kaavamuutosaluetta koskevat voimassa olevan rantayleiskaavan merkinnät. Kuva 4 Kaavamuutosaluetta koskevat voimassa olevan rantayleiskaavan määräykset. 13 Asemakaavat Suunnittelualueelle ei sijoitu ranta-asemakaavoja. Rakennusjärjestys Sysmän kunnassa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Muut suunnitelmat ja selvitykset Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty seuraavia selvityksi, joita on käytetty soveltuvin osin kaavamuutosten laadinnan yhteydessä: Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2006) Luonto- ja maisemaselvitys (Pöyry Environment Oy 2006) Linnustoselvitys Pohjois-Sysmän ja Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavoja varten (Timo Metsänen 2006) Kaakkuri-inventointi (Pöyry Environment Oy 2008) Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan vaikutukset Sysmän lintuvedet Natura 2000-alueeseen (Pöyry Environment Oy 2008) 2.3 Laaditut selvitykset Tätä rantayleiskaavamuutosta varten ei ole laadittu uusia perusselvityksiä. 2.4 Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. 2.5 Väestö ja palvelut Päijänteen Liikolanlahden Hevossaaressa on yksi vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennuspaikka ja Nurmijärven muutosalueella on maatilan talouskeskus. Muut kaavamuutosalueen rakennuspaikat ovat lomarakennuspaikkoja. Kaava-alue tukeutuu Sysmän keskustan palveluihin, joista löytyvät tarvittavat päivittäisasioinnin palvelut. Itse kaava-alueella ei ole palveluita. 2.6 Tekninen huolto Pohjois-Sysmässä toimii Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta. 14 Kuva 5 Pohjois-Sysmän vesiosuuskunnan toiminta-alue. Lähde: Sysmän karttapalvelu Rakennettu ympäristö Rakennuskanta on selvitetty rakennuslupatietojen ja olemassa olevien selvitysten perusteella. Muutosalueella sijaitsee 15 rakennuspaikkaa, joista 8 on loma-asuntoa ja 6 ympärivuotisessa käytössä olevaa, yksi erillinen sauna ja yksi maatilan talouskeskus. 2.8 Tiestö Alueen päätiestö koostuu rakennuspaikoille johtavista pääsyteistä. 2.9 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maisematyypiltään kaava-alue kuuluu pääasiassa Sysmän-Hartolan viljelyseutuun. Liikolanlahden pohjoispuoli kuuluu Päijänteen vuorimaisemaan. Tiedot kaava-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista, arvokkaista kulttuurimaisemista ja perinnemaisemista on ke-rätty Hämeen ympäristökeskuksen ja Päijät-Hämeen liiton tekemistä inventoinneista: Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö (Wager, 2006), Päijät-Hämeen perinnemaisemat (Hovi, 2000), Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (KUKUSE, Könönen, 2005), Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma (Hirvonen, 2005), Päijät-Hämeen maisemaselvitys (Aarrevaara, Uronen, Vuorinen, 2006). Suunnittelualueelle ei sijoitu arvokkaita kulttuuriympäristön kohteita. Liikonlahdella Hevosaaren eteläkärki ulottuu KUKUSE-selvityksen mukaiseen paikallisesti arvokkaaseen Liikolan kylän kulttuurimaisema-alueeseen. kma 3. Liikolan kylä (paikallisesti arvokas) Päijänteen pitkän Liikolanlahden etelärannalla sijaitsevan kylän asutushistoria ulottuu kivikaudelle saakka. Kylä on rakentunut Liikolantien varrelle Pienukkajoen ja Kylälammin lähellä sijainneen vanhan kylätontin välille. Laajat peltoalueet levittäytyvät Liikolantien ja Kylätien eteläpuolelle. (Könönen, 2005) Liikolantien varrella on suojeluskunnalle vuonna 1939 valmistunut seurantalo. Liikolan seurantalo edustaa maaseudun seurantaloille harvinaista funktionalismia rapattuine seinineen ja loivine kattoineen. Liikolan koulu on perustettu Mäen päällä sijaitseva koulurakennus on vuodelta Liikolan kylän alueella on laajoja viljelyalueita ja monipuolista rakennuskantaa. Ne muodostavat maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. (Könönen, 2005) 15 Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan yhteydessä on laadittu muinaisjäännösinventointi vuonna Inventoinnin on tehnyt Mikroliitti Oy. Inventoinneissa ei ole löydetty muinaisjäännöksiä, jotka sijoittuisivat nyt muutoksen kohteena oleville alueille Pohjavesialueet Kaava-alueelle ei sijoitu pohjavesialueita Luonnonympäristö Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavaa varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys kesällä Selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen luonnon ja maiseman yleispiirteitä sekä luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen on tehnyt Soile Turkulainen FM Pöyry Environment Oy:stä karttamateriaalien, kirjallisuuden, maastokäyntien ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Kaavamuutosalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Luontoselvityksessä Liikolanlahti on huomioitu paikallisesti arvokkaana linnustokohteena ja vesistömaisema-alueena. 16 Kuva 6 Ote luontoselvityksestä Kuvaus Liikolanlahdesta Vesistöt Kaavamuutosalueen vesistöt ovat Pesäjärvi, Päijänne (Liikolanlahti), Suojärvi, Kotijärvi, Nurmijärvi, Salaksjärvi, Vanjärvi, Mynnilänalanen ja Kirkjärvi. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen (Hämeen ympäristökeskus 2006) mukaan Liikolanlahti on laadultaan hyvä ja Suojärven laatu on tyydyttävä Maisema Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavaa varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys kesällä Selvityksessä on selvitetty alueen luonnon ja maiseman yleispiirteitä sekä luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Sysmä sijaitsee Suomen maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaan Päijänteen seudulla. Päijät-Hämeen maisemat on jaettu maakunnallisen maisemaselvityksen yhteydessä 13 kokonaisuuteen, joista selvitysalueen eteläosa kuuluu Sysmän-Hartolan viljelyseutuun ja pohjoisosa Päijänteen vuorimaahan. Sysmän-Hartolan viljelyseudulla maisemassa yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat, jotka ovat muodoltaan tasaisempia kuin Salpausselkien pohjoispuolella yleensä. Viljelymaisemia elävöittävät lukuisat järvet. Päijänteen vuorimaalle ovat leimallisia kuusivaltaisen sekametsän peittämät, harvaan asutut moreeni- ja kallioselänteet. Vesistöjen rannoille sijoittuneet taloryhmät muodostavat viljely- ja laidunmaineen erillisiä, pienialaisia kulttuurimaisemia. 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti voimassa olevien rantayleiskaavojen korjaamisperiaatteista. 3.2 Työn kulku Vireille tulo/aloitusvaihe - kaavoituskatsauksella aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä valmisteluvaiheen luonnoksen kanssa Valmisteluvaihe - kaavaluonnos KH Nähtävilläolo osallisten kuuleminen (mielipiteet ja lausunnot) Kaavaehdotusvaihe - kaavaehdotus KH Nähtävilläolo osallisten kuuleminen (muistutukset ja lausunnot) - neuvottelut Hyväksymisvaihe - KH KV Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitusmenettely tulee niin järjestää, että alueen maanomistajilla ja osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Em. osalliset voidaan ryhmitellä seuraavasti: Maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen maanomistajat, vuokralaiset ja asukkaat kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset Viranomaistahot ovat seuraavat: Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen maakuntamuseo/lahden kaupungin museo Etujärjestöt ja muut tahot Lisäksi osallisia ovat seuraavat: sähkö- ja teleyhtiöt kyläyhdistykset vesiosuuskunnat 18 Hallintoelimet kunnanhallitus kunnanvaltuusto tekninen lautakunta Tiedottaminen Rantayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdessä (Lähilehti) ja kunnan internetsivuilla. Kaavoituksen edetessä luonnos- ja ehdotusvaiheista tiedotetaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan tekoon lausumalla mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta (mielipide) ja kaavaehdotuksesta (muistutus) niiden nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. 3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kunnan hallintokuntien kanssa. Kaavoituksesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaluonnosvaihe Rantayleiskaavan muutosluonnos on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavasta. Määräaikaan mennessä saatiin lausunnot Hämeen ELY-keskukselta, Lahden kaupungin museolta ja Päijät-Hämeen liitolta. Mielipiteitä ei saapunut. Saadun palautteen perusteella kaavakartoille tai merkintöihin ei ole ollut tarpeen tehdä muutoksia. Kaava asetetaan nähtäville ehdotuksena. 3.6 Kaavaehdotusvaihe Rantayleiskaavan muutosehdotus on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja osallisilla oli mahdollisuus tehdä muistutuksia kaava-aineistosta. Määräaikaan mennessä saatiin lausunnot Hämeen ELY-keskukselta ja Lahden kaupungin museolta. Muistutuksia ei saapunut. Saadun palautteen perusteella kaavakartaan, kaavamerkintöihin ja -määräyksiin ei ollut tarpeen tehdä muutoksia. Kaikki 10 kaavamuutosaluetta on yhdistetty kaavamerkintöjen ja määräysten kanssa yhdelle kaavakartalle kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriö on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteet painottuvat entistä enemmän kaupunkiseutuihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen alueidenkäytön keinoin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa Kaavamuutoksen tavoitteet Yleistavoitteet Suunnittelutehtävän tavoitteena on muuttaa osittain Sysmän kunnanvaltuuston hyväksymää oikeusvaikutteista Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavaa. Suunnittelun tavoitteena on korjata kaava vastaamaan olemassa olevia tilanteita kullakin kiinteistöllä tai maanomistajien tavoitteita rakennuspaikkojen sijoittelun suhteen. Käyttötarkoituksen muutokseen poikkeusluvan saaneiden kiinteistöjen kohdalla kaavamuutoksella muutetaan kaavamerkintä. Kaavamuutos laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan hyväksymisen jälkeen käyttää määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen ja loma-asumisen suunnittelusta. Suunnittelutyön yhteydessä pyritään painottamaan avoimuutta, vuorovaikutteisuutta sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Suunnittelun pohjana ovat alueen nykyinen maankäyttö, aikaisemmat suunnitelmat sekä luonnonolot. 4.3 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Rakennusoikeus lasketaan ja tutkitaan kiinteistöyksiköittäin. Lisäksi mitoitusta voidaan tutkia maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksiköittäin tapahtuvassa tarkastelussa samalle maaomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen. Vahvistetut ranta-asemakaavat otetaan sellaisenaan huomioon. Yleiskaava toimii pohjana ranta-asemakaavojen mahdollisille muutoksille. Jos rakentaminen sijoittuu etäämmälle rantaviivasta, voidaan tapauskohtaisesti sallia tavanomaista korkeampi rakentamistehokkuus. Tällöin erityisesti esimerkiksi lomakylätyyppistä rakentamista tai merkittäviä matkailupalvelujen alueita varten tulee vaatia yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi rantaasemakaavan muodossa. 21 Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Rantaviivan mittaus tapahtuu maanmittauslaitoksen ylläpitämältä numeeriselta kiinteistörajakartalta. Muunnettu rantaviiva Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Laskentamalli huomioi saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamia rajoituksia. Rakennusoikeus rantaviiva km:ä kohti saattaa vaihdella. Perusteina vaihteluille ovat luontosuhteet, vesistön/saaren kokoluokka, tavoitekannanotot, maanomistajien hyväksyttävät esitykset tai muut yleispätevät seikat. Muunnettu rantaviiva saadaan muuntamalla mitattua rantaviivaa seuraavan taulukon mukaisesti: VESISTÖN OSA Alle 50 m leveät niemet, kannakset MUUNTOKERROIN rantaviivaan lasketaan vain niemen kanta alle 100 m leveät lahdet 0, m leveät niemet 0, leveät lahdet 0,5 Kuva 7 Rantaviivan muuntokertoimet. 22 Kuva 8 Ohje rantaviivan muuntamiseen. Emätilaperiaate Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan (kantatila) määrittelyn perusajankohtana käytetään päivämäärää , jolloin rakennuslain rantakaavaa koskevat säännökset tulivat voimaan. Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tu
