Transcript
OJAJÄRVI KEIHÄSJÄRVI LAPIOLAMMI PERÄLAMMI Maastotieto MML,2016 Täydennetty Ranta-asemakaavaselostus HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 9024 Kalvolan yhteismetsä Keihäsjärvi, Ojajärvi, Lapiolammi, Perälammi Ranta-asemakaava: 90. kaup.osa, RA-korttelit 1-3 sekä niihin liittyvät maa-ja metsätalousalueet Kaavan laatija: Insinööritoimisto Poutanen Oy Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta xx.x.2017 Kaupunginhallitus xx.x.2017 Kaupunginvaltuusto xx.x.2017 SISÄLLYSLUETTELO Kaava-alueen sijainti 3 Kaavan tavoitteet 3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3 TIIVISTELMÄ 3 Kaavaprosessi 3 Ranta-asemakaava 3 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 Luonnonympäristö 4 Rakennettu ympäristö 5 Maanomistus 5 Suunnittelutilanne 5 Kaava-aluetta koskevat kaavat 5 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 7 Kaavatyön käynnistäminen ja suunnittelun tarve 7 Hankkeen tausta 7 Suunnittelun tarve 7 Kaavatyön käynnistäminen uudelleen 8 Osallistuminen ja yhteistyö 8 Osalliset 8 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 8 Viranomaisyhteistyö 9 Kaavan valmisteluvaihe 9 Ehdotusvaihe 10 Ranta-asemakaavan tavoitteet 10 Mitoitus 10 Aluevaraukset 11 Loma-asuntojen korttelialueet (RA) 11 Maa- ja metsätalousalue (M) 12 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 12 Ajoyhteydet ja tekninen huolto 12 Kaavan vaikutukset 12 3 Kaavaselostus, joka koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa työnumero PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavoitus koskee Kalvolan yhteismetsän osakaskunnan omistuksessa olevia maita Keihäsjärven pohjois- ja kaakkoisrannalla, Perälammin pohjois- ja itärannalla, Lapiolammin pohjoisrannalla sekä Ojajärven itäosan pohjoisrannalla. Rantaviivaa on kaavassa yhteensä noin 1,4 km. Kaava-alue koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka sijaitsevat hajautetusti harvaanasutulla metsäisellä seudulla Iittalan taajamasta lounaaseen. Siihen kuuluu ranta-alueita Kalvolan yhteismetsän kolmelta palstalta ja kolmelta muulta kiinteistöltä seuraavasti: Kalvolan yhteismetsän palstat: Sijainti: / 2 Keihäsjärven pohjoisranta / 7 Lapiolammin länsiosa / 14 Perälammin itäranta. Muut osakaskunnan omistamat tilat: Eerola Keihäsjärven kaakkoisranta Hutinlohko Perälammin pohjoisranta Mäki-Pietilä Ojajärven itäosan pohjoisranta. Kaavan perustiedot ja osa-alueiden sijainti on esitetty selostuksen etusivulla. Kaavan tavoitteet Osakaskunnan tavoitteena on hyödyntää ranta-alueita mahdollisuuksien puitteissa muuhunkin kuin metsän kasvatukseen ja varmistaa loma-asuntojen rakennusoikeus kaavalla. Uudet rakennuspaikat pyritään sijoittamaan Keihäsjärvelle, jolloin pienet erämaatyyppiset järvet säilyvät rakentamiselta vapaina. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Palauteraportti 2. Ranta-asemakaavakartan pienennös 3. Kaavamerkinnät ja määräykset 4. Ranta-asemakaavan seurantalomake 5. Luontoselvitys, H. Alèn, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TIIVISTELMÄ Kaavaprosessi Kaavoituksen vireille tulosta kuulutettiin Vireilletulon yhteydessä järjestettiin kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville helmikuussa Tavoitteena on ranta-asemakaavan hyväksyntä kaupunginvaltuustossa huhti-toukokuussa Ranta-asemakaava Kaavalla on muodostettu 3 lomarakennuspaikkaa (RA), joista yksi on Lapiolammin kämppärakennukselle ja kaksi uutta Keihäsjärven rannoille. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunan ja kaksi talousrakennusta. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 150 k-m². Muilta osin alueet on osoitettu maaja metsätalousalueiksi (M), joista osalla on ympäristöarvoja (MY). Merkintä perustuu harju- tai moreenimuodostuman geologisen suojelun tarpeeseen. 4 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Vuonna 2011 suoritetussa luontoselvityksessä alueilla ei havaittu erityisiä suojeltavia kohteita tai lajeja. Arvokkain kohde on Perälammiin laskeva luonnontilaisen kaltainen puro. Vesistöistä suurimmat ovat Keihäsjärvi ja Ojajärvi. Perälammi ja Lapiolammi ovat lähinnä erämaatyyppisiä pienehköjä lampia. Seuraavassa tarkastellaan kaavan osaalueita järvikohtaisesti. Keihäsjärvi Kyseessä on pienipiirteinen, kaunis ja matalahko järvi, joka purkautuu järven pohjoispäästä Myllynojan kautta Totunojaan ja edelleen Äimäjärveen. Järven pinta-ala on ha ja rantaviivan pituus 8.5 km. Kaavoitettavat alueet ovat kasvillisuudeltaan tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää. Puusto on melko iäkästä. Eteläisellä palstalla puusto nuortuu takarinteeseen noustessa. Järven rannoista lähes puolet on rantaasemakaavoitettu. Vapaata rantaviivaa on sekä itä- että länsipuolella. Itärannalla loma-asunnot sijaitsevat pääosin kolmella korttelialueella Levonkärjen ja Pajakärjen välissä. Yhdelle mökille on myönnetty lupa ympärivuotiseen asumiseen. Länsirannalla loma-asutus keskittyy Keihäsniemen kärkeen ja niemen itäosiin. Peltojen ympäröimä Iharannan tila ja sen pohjoispuolella sijaitseva Kotiranta ovat vakinaisesti asuttuja. Kotirannan pienehkö asuinrakennus tilan pohjoisosassa on lähellä yhteismetsän rajaa. Nyt kaavoitettavista uusista rakennuspaikoista toinen sijoittuu Kotirannan viereen ja toinen Pajakärjen loma-asuntokorttelin jatkeelle. Keihäsjärven kaavallinen tilanne. Punaisella rasterilla ranta-asemakaavoitettu alue, nyt kaavoitettavat alueet on rajattu vihreällä. Lähde: Maanmittauslaitos, SYKE. Lapiolammi Erämaatyyppinen Lapiolammi sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Valkealammin-Saapaslammin harjualueella. Lammen pinta-ala on vain 1.7 ha ja rantaviivan pituus 0.8 km. Lapiolammi ei ole yhteistä vesialuetta, vaan osa siitä kuuluu yhteismetsään ja osa naapurikiinteistöön. Harjujakso lammen koillispuolella on jyrkkärinteinen. Kasvillisuudeltaan alue on mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää. Rannalla on kapea kaista isovarpurämettä. Lammen pohjoisrannalla on yhteismetsän kämppä (loma-asunto), sauna ja talousrakennus. Ne on rakennettu 1970-luvulla. Ojajärvi Ojajärvi on maakunnallisesti arvokas lintujärvi, joka on perustettu luonnonsuojelualueeksi. Sen rajaukseen kuuluu 37 hehtaarin vesialueen lisäksi rannan vesijättöä ja kapea, metsäinen suojakaista. EU:n lintudirektiivin liitteen l lajeista täällä on havaittu 5 kurki, laulujoutsen, liro sekä luhtahuitti. Kaavoitettavalla palstalla kasvava havupuuvaltainen kangasmetsä on suurelta osin lehtipuuvesakkoista taimikkoa. Perälammi Perälammin pinta-ala on 3,7 ha ja rantaviivan pituus ainoastaan 0.7 km pitkä. Lammen ranta-alueelle 1950-luvulla rakennetun asumuksen lisäksi on lammin etelärannalla 2 (rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot) tai 3 (maastotietokanta) loma-asuntoa. Lisäksi on v perustettu yksi loma-asuntopaikka myös pieneen, n m² suuruiseen saareen. Kaavoitettava maa on havupuuvaltaista tuoretta kangasmetsää. Pohjoisosassa hallitsee mänty, etelämpänä on valtapuuna kuusi. Aivan eteläosassa on pienialainen korpimuuntuma. Perälammiin idästä laskeutuva pieni puro on luonnontilaisen kaltainen. Luontoselvityksen mukaan puro tulisi huomioida mahdollisen loma-asutuksen sijoittelussa. Rakennettu ympäristö Muinaismuistokohteet Museovirasto on v todennut, että kaava-alueilla ei ole arkeologisia tai rakennetun kulttuurituuriperinnön kannalta huomioitavia kohteita. Rakennuskanta kaava-alueilla Lapiolammin rannalla on yhteismetsän osakaskunnan omassa käytössä oleva noin 60 m² kämppärakennus, noin 40 m² rantasauna ja 20 m² talousrakennus luvulta peräisin olevat rakennukset ovat kunnossa ja edelleen käytössä. Muilla osa-alueilla ei ole rakennuksia. Liikenne ja tekninen huolto Alueen runkotiestö tukeutuu maanteihin 2853 (Iittalantie) ja 2846 sekä Kotkajärventiehen (13671). Yhteys Iittalasta Keihäsjärven pohjoisosiin tapahtuu pääosin Iittalantie - Taljalantie- Iharannantie reittiä. Eteläosiin on lyhin reitti Unosten kautta. Lapiolammin kämpälle pääsee sujuvasti Kotkajärventie Leinamontie reittiä pitkin. Perälammin metsiin tulee hyväkuntoinen metsäautotie Kotkajärventieltä, mutta Ojajärven palstalle ei ole ajoyhteyttä. Palvelut Kunnalliset ja kaupalliset peruspalvelut ovat saatavilla Iittalan taajamassa 9-12 km etäisyydellä Lapiolammin ja Keihäsjärven uusilta rakennuspaikoilta. Murhalammin retkeilyalue ja siellä oleva vanhaa kirkkopolkua seuraava seudullinen ulkoilureitti tarjoavat hyvät puitteet retkeilyyn ja luontoliikuntaan. Maanomistus Kaavamuutos koskee Kalvolan yhteismetsää ja yhteismetsän osakaskunnan omistamia kiinteistöjä. Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat kaavat Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava ja sitä täydentävät vaihekaavat on vahvistettu , ja Maakuntakaavassa suunnittelualueita tai lähiympäristöä koskevat merkinnät ovat lähinnä ympäristön erityisarvoja korostavia: Ojajärvi on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 139). Mäki-Pietilän tila sen rannalla sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kontuniemen moreenimuodostumalla (MYg 45). Lapiolammin palsta sijaitsee Valkealammin harjulla, joka on osa maakunnallisesti arvokasta Valkealammin-Saapaslammin geologista muodostumaa (MYg 44). 6 MYg merkintä tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema. Merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harju-, kallio- tai moreenimuodostuma. Alueiden suojelu perustuu maa-aineslakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 30 :än. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Kontuniemen moreenimuodostumalla ja Valkealammin harjulla sijaitsevat alueet osoitetaan ranta-asemakaavassa MY-merkinnällä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen arvokkaan harju- tai moreenimuodostuman geologiseen suojeluun. Ennen rakentamista tai vallitsevia maaperäolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaiselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Saapaslamminharjun II lk pohjavesialue ( ) on rajattu sinisellä pistekatkoviivalla tärkeäksi vedenhankintaan soveltuvaksi alueeksi. Keihäsjärven ja Perälammin alueisiin ei kohdistuu aluevarauksia eikä muita merkintöjä. Loma-asukkaiden kannalta voi olla merkitystä sillä, että Keihäsjärven ja Murhajärven välinen kannas on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi retkeilyn ja luontoliikunnan alueeksi (VR104), joka jatkuu vielä Murhalammen metsänsuojelualueena (SL132). Retkeilyalueen poikki kulkee myös valtakunnallinen ulkoilureitti Iittalan taajamasta Kotkajärven kautta etelään. Taljalantie ja Kotkajärventie ovat kehitettäviä matkailu- ja maisemateitä (YTm, vihreä). Yleiskaava (Kalvolan järvien mitoituskaava) Rantojen käytön ja rakentamisen johdonmukaiseksi ja tasapuoliseksi ohjaamiseksi on laadittu yleiskaava, jonka Kalvolan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siinä on järvikohtaisesti osoitettu rakentamisessa käytettävät mitoitusnormit. Kaavan 7 mukaan Keihäsjärvellä on yksi käyttämätön rantarakennuspaikka sekä yhteismetsäpalstalla että Eerolan tilalla. Myös Lapiolammin rakennuspaikka on yleiskaavan mukainen. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton, joten ranta-asemakaava laaditaan emätilatarkastelussa määritetyn rakennusoikeuden perusteella ja kaavaa laadittaessa huomioidaan soveltuvin osin mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty. Ranta-asemakaava Suunnittelualueilla ei ole voimassa olevia ranta-asemakaavoja, mutta Keihäsjärvelle on aikaisemmin vahvistettu kaksi rantakaavaa (v.1990 ja 1993) ja yksi kaavamuutos (2004). Niissä on yhteensä 23 omarantaista loma-asuntopaikkaa. Lisäksi on järven itäpuolella taustamaastoon suunniteltu laajahko rakennuspaikka yhteensä 17 lomaasunnolle. Nyt kaavoitettava Eerolan tila rajoittuu rantakaava-alueeseen. Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupungin rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin ranta-asemakaava ei toisin määrää. Pohjakartta Pohjakarttoina on käytetty maastotietokannan aineistoja, jotka vastaavat mittakaavan 1:5000 tarkkuutta. Aineisto on irrotettu joulukuussa Rakennuspaikkojen osalta pohjakartta ei kaikilta osin täytä tarkkuusvaatimuksia. Rakentamisen vähäisen määrän vuoksi on katsottu, että pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n ( /323) vaatimukset. Selvitykset Kaavoitusta varten on laadittu luontoselvitys v Raportti on liitteenä 5. Kaavoitettaville alueille kohdistuva rakennusoikeus selvitetään emätilatarkastelun kautta. Se on esitetty kohdassa 5.1. Päätöksiä Kaavan laatimiseen vaikuttavat ja kaavan käynnistämistä koskevat päätökset on kuvattu kohdassa 4.1. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyön käynnistäminen ja suunnittelun tarve Hankkeen tausta Kalvolan yhteismetsän osakaskunta päätti ryhtyä rantojen kaavoittamiseen kokouksessaan Tavoitteena oli määrittää osakaskunnalle Kalvolan kaupunginosassa kuuluvien maiden rantarakennusoikeus ja varmistaa se kaavalla. Kaavaehdotus valmistui seuraavana vuonna ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen Kaavan hyväksymispäätös kuitenkin kumottiin lainvastaisena mm. siitä syystä, että alueelle oli osoitettu enemmän rakennusoikeutta kuin mitoitusperusteet ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus mahdollistavat. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen (13/0695/2) ja korkein hallinto-oikeus (543, Dno 3943/1/13). Suunnittelun tarve Tuolloin kaava-alueeseen kuului myös Muulijärven yhteismetsäpalsta (nro 6), jolta kertyvä rantarakennusoikeus siirrettiin Keihäsjärven rannalle. Hämeen ympäristökeskuksen päätöksellä nro ALO/luoA/76 palsta on muodostettu luonnonsuojelualueeksi, jolloin maanomistaja oli saanut siitä myös korvauksen. Päätöksen rauhoitusmääräysten mukaan alueella on kielletty rakennusten, laitteiden ja teiden rakenta- 8 minen. Kun rakentaminen on rauhoitusmääräyksissä kielletty, ei päätöksessä tarkoitettua aluetta myöskään myöhemmässä kaavoituksessa voida pitää rakentamiseen tarkoitettuna alueena. Koska Muulijärven palstalta ei kerry laskennallista/siirrettävissä olevaa rakennusoikeutta, jätetään se kaava-alueen ulkopuolelle ja laaditaan uusi kaavaehdotus tarkistetun mitoituslaskelman perusteella. Kaavatyön käynnistäminen uudelleen Yhteismetsän hoitokunta päätti laadituttaa uuden kaavaehdotuksen Insinööritoimisto Poutanen OY:llä ja ilmoitti asiasta yhdyskuntalautakunnalle. Ilmoitus on kirjattu saapuneeksi (Dnro 2131/2015). Kaupungin maankäytön suunnittelussa pidettiin osakaskunnan edustajien ja kaavan laatijan kanssa yhteistyöpalaveri, jossa sovittiin kaavan käynnistämiseen ja kaavatyön järjestämiseen liittyvistä asioista sekä kaavan käsittelykustannusten korvauksesta. Kaavatyö on käynnistynyt maankäytön suunnittelun tilaajapäällikön päätöksellä Nro 31, Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitusprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on liitteenä 6. MRL 62 mukaan niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaratkaisu saattaa merkittävästi vaikuttaa (osallisilla), on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida vaikutuksia ja esittää kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kaavaratkaisusta. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kalvolan yhteismetsän ranta-asemakaavatyössä osallisia ovat ainakin kaavan osaalueiden naapurikiinteistöjen omistajat tai haltijat ja asukkaat sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus, Museovirasto ja Hämeen liitto, kaupungin hallintokunnista paikkatieto (pohjakartta), infran suunnittelu (liikenne), ympäristöpalvelut (luonto, ympäristö, vesihuolto), rakennusvalvonta ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaikilla kunnan jäsenillä on oikeus esittää mielipiteensä silloin kun kaava-aineistot on asetettu nähtäville. Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Vireilletulo ja valmisteluvaihe Kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa Naapureille tiedotettiin myös kirjeellä, jonka liitteenä oli OAS ja päivätyn kaavaluonnoksen pienennös. OAS on kaavatyön ajan ollut saatavilla kaupungin verkkopalvelussa ja maankäytön suunnittelussa. Kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen suoritettiin , jolloin kaavaluonnos, selostus ja OAS olivat nähtävillä. Kuulemisen aikana yksi naapuri Perälammilta jätti mielipiteen. Kaavaluonnosta tarkistettiin kaupungin toimialoilta saadun palautteen pohjalta. 9 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Ranta-asemakaavaehdotus esitellään yhdyskuntalautakunnalle , jonka jälkeen se asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 pv ajaksi, jolloin osallisten lisäksi myös kaikilla kuntalaisilla on oikeus tehdä muistutuksia kaavaehdotuksesta. Kaupungin hallintokunnilta ja verkkoyhtiöiltä saaduissa kommenteissa ei ollut huomautettavaa. Saadun palautteen johdosta ei tehty muutoksia asemakaavaan. Viranomaisyhteistyö Kaavatyön taustaa, tehtyjä selvityksiä sekä kaavan tavoitteita ja mahdollista ratkaisua on käsitelty ELY-keskuksen kanssa pidetyssä viranomaisneuvottelussa. Siinä ei esitetty lisäselvitystarpeita. Maakuntakaavassa osoitetut arvokkaat alueet ja pohjavesialue huomioidaan kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Yhteistyö muiden tahojen kanssa on perustunut lausuntomenettelyyn sekä kaavahankkeesta tiedottamiseen kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavaratkaisusta on neuvoteltu kaupungin rakennusvalvonnan, infran suunnittelun, paikkatiedon- ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Kaavaluonnoksesta antoivat lausunnon Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja ympäristöasiantuntija. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Hämeen ELY-keskukselta ja Hämeen liitolta. Kaavan valmisteluvaihe Kaavaluonnoksesta saatu palaute Kaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa ja 1 mielipide. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Hämeen ELY-keskus kommentoi, että kumoutuneeseen kaavaan verrattuna mitoitusta on vähennetty yhdellä lomarakennuspaikalla. Hämeen liitto totesi, että osa-alueilla, joille kohdistuu maakuntakaavamerkintöjä, ne on huomioitu riittävällä tarkkuudella ja että uudet rakennuspaikat sijaitsevat maakuntakaavan ns. valkoisilla alueilla. Pelastuslaitos ilmoitti, että ajoyhteyksien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida kiinteistöjen tavoitettavuus myös pelastuslaitoksen raskaalla kalustolla. Naapuri oli huolissaan Perälammin ympäristön, vesistön ja linnuston, eritoten järvellä pesivän kaakkurin, elinolojen säilymisestä. Mahdollinen lisärakentaminen olisi liian suuri kuormitus pienelle lammelle ja rikkoisi miltei koskemattoman, puhtaan luonnon ja vesistön. Saatu palaute on yksityiskohtaisemmin kuvattu liitteenä 1 olevassa palauteraportissa. Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset Nähtävilläolon jälkeen kaavasuunnittelu jatkui kaupungin maankäytön suunnitteluyksikössä. Kaavaluonnosta työstettiin kaupungin toimialoilta saadun palautteen pohjalta. Muutoksista olennaisimmat ovat: - Loma-asuntojen korttelialueen RA- merkintään liittyvää määräystekstiä selkeytettiin niin, että sen tulkinta on yksiselitteinen eikä ole ristiriidassa muiden rakentamista ohjaavien määräysten kanssa. - Maa- ja metsätalousalueiden (M ja MY) sekä ajo-, luo- ja pv- alueiden merkintöjen selitteet ja niihin liittyvät määräystekstit muutettiin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisissa kaavoissa käytettävistä kaavamerkinnöistä annetun asetuksen (ympäristöministeriö ) mukaisiksi ja sovitettiin yhteen kaupungin määräystietokannan kanssa. - Korttelin 3 aluetta laajennettiin 2000:sta 3500:n neliömetriin. - Kaikissa kortteleissa tarkistettiin rakennusalojen rajaukset. - Kullekin rakennuspaikalle rakennettavien erillisten rakennusten lukumäärä vähennettiin viidestä neljään. - Loma-asunnon suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi merkittiin Iu1/2. - Talousrakennusten yht
