Transcript
Sote TKI esiselvitysraportti Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja osaaminen tilanne Yhteenvedot 1. Sote- tki 2. Muutostyö ja koulutus TKI rakenteen hahmotelmaa Siirtyy SB (2) AKSILA (7,5) EPSHP (5) kehittämisyksikkö Maakunnan TKI Järjestöt TKI maakunnassa strateginen yhteistyösopimus EPTEK Kunnat Yliopistokeskus Seudulliset osaamiskeskittymät Epky SeAMK SEDU + muut II asteen oppilaitokset Maakunta konserni TKI SOTE+PELA järjestäjän TKI-toiminnot Liikelaitoksen SOTE+PELA TKI-toiminnot MAKU järjestäjän TKI-toiminnot Valinnanvapausyhteisöjen TKI-toiminnot Yhteistyöalue TKI - TAY / TTY (T3) Kansallinen TKI - THL, SITRA, VTT, yliopistot ja korkeakoulut, Maakuntien kanssa TKI yhteistyö (KP,P,EP jne.) SOTEMAKU esiselvitysraportti 1. Sote-TKI Pj. Maria-Liisa Nurmi Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat - Maakunnan sote-tki- toiminta sisältää vastuun - Omasta kehittämisestä, organisaatiorajoja ylittävästä yhteistyöstä, tuottajien tki:sta, kuntien tukemisesta hyte:ssä, kansallinen tki, yhteistyöstä koulutus- ja tki-organisaatioiden kanssa - SOTE TKI tietotuotannon, menetelmien ja henkilöstön kehittämistä - Selvitetty maakunnan nykyinen kehittämis- ja tutkimustoiminta (hankkeet), jota voidaan hyödyntää jatkossakin - Sote-ydintoimijat: Aksila, EPSHP kehittämisyksikkö, SONet Botnia - Tärkeät sidosryhmät/yhteistyötahot: Yliopistokeskus, Epky, SeAMK, Sedu ja muut II asteen oppil., EPTEK, kunnat, seudulliset osaamiskeskittymät - Järjestöjen vahva rooli - Nykytilan analyysi (SWOT) eri toimijoilta, keskeiset haasteet: - hankepohjaisuus, koordinoimattomuus, suunnitelmallisuuden puutteet, juurruttamisongelmat, tieteellisen tutkimuksen vähäisyys - Kehittämisresurssit: Aksila (7,5), EPSHP kehittämisyksikkö (5), SONet Botnia (2) vakituiset, hankerahoituksella suurin osa- resurssien hankepohjaisuus - Sosiaalialan resurssien vähäisyys - Lisäksi yhteistyötahojen kehittämisresurssit (60-70), Järjestöjen resurssit (n. 20) - Oman yliopiston puute - TKI- toiminnan rahoitus: Perusterveydenhuollon yksikkö thlaissa, Aksila ja eshkehittämisyksikkö, SONet Botnia erillisessä laissa valtion TA:ssa - Tietotuotantotarpeet selvitetty osana maakunnan tietotuotantoa - Osaamisen kehittämistyöryhmältä oma raportti Linjausta vaativat asiat - Vahvan maakunnallisen kehittämistoiminnan turvaaminen - SOTE-kehittäminen (80-90 %:a toiminnasta) osana koko maakunnan kehittämistä monialaisesti - TKI toiminta tukee maakunnan strategiaa ja sote-palvelustrategiaa - Aksilan, EPSHP-kehittämisyksikön ja SONet Botnia integraatio monitieteellisesti, erityisosaaminen säilyttäen - Tarvittavien kehittämisresurssien määrä ja tasapuolisuus so-te - Kehittämistoimintojen sijoittuminen 2 vaihtoehtoa: - Konsernipalveluihin (ainakin osa toiminnasta) - SOTE-organisaatioon yhteyteen (substanssiosaaminen) - Sote tki:tä tarvitaan järjestäjässä, liikelaitoksessa ja maakunnan sote-oy:ssä sekä tuottajien tki toiminnan ohjauksessa ja koordinoinnissa - Strateginen kumppanuus yhteistyötahojen kanssa - Työnjako yhteistyötahojen ja oppilaitosten kesken - Järjestöjen roolin huomioonottaminen ja osaamisen hyödyntäminen Esitys jatkotoimenpiteiksi - SOTE TKI toiminnoista työstetään pitkäjänteinen, suunnitelmallinen tutkimus- ja kehittämisohjelma hankkeiden sijaan/hanketoimintaa ohjaamaan ja koordinoimaan - Tutkimuspohjaisuuden vahvistaminen - Strateginen yhteistyökumppanuus maakunnassa toimivien yhteistyötahojen ja verkostojen kanssa - Järjestöjen roolin ja osaamisen hyödyntäminen - Yhteistyösopimus valtakunnallisen ja yhteistyöalueen kanssa, valtakunnallisen kehittämistyön hyödyntäminen - Yhteistyö eri yliopistojen kanssa - Maakunnan sote TKI toimintojen tarvitsemien resurssien määrittely (nyt paljon resursseja hankkeiden kautta) ja sijoittuminen (myös ICTresurssit) - Eri osaajien saatavuuden ja asiantuntijuuden kehittymisen turvaaminen monipuolisten tki- toimintojen avulla (mm. jatkokoulutuksen ja omaehtoisen tutkimustyön tukeminen) - Yhteinen oppimis- ja tutkimusympäristö - Muutosakatemia/t SOTEMAKU esiselvitysraportti 2. Muutostyö ja koulutus-alatyöryhmän raportti Pj. Taina Viiala ja Eija Ala-Toppari-Peltola Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Esiselvitys koostuu: sosiaali ja terveysalan tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen sekä ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen nykytilanteen ja yhteistyön katsauksesta (esimerkkejä tutkinnoista, koulutusten sisällöistä, koulutusten järjestäjistä -2.aste, amk, yliopistoyhteistyö, vapaan sivistystyön tarjonta, työnantajien ja järjestöjen tarjonta) sote-uudistukseen kohdentuvan koulutuksen työkalupakin esittelystä 1) asiakas keskiössä, 2) ammatillisuuden ja asiantuntijuuden uudistuminen ja vahvistuminen sekä 3) esimerkkejä toteutusvaihtoehdoista Jatkotoimenpide-ehdotuksista Linjausta vaativat asiat - sosiaali- ja terveysalan koulutuksen (sekä tutkintoon johtava ammatillinen koulutus että lisä- ja täydennyskoulutus) linkittäminen sote-uudistuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (= alueen koulutus- ja tki-osaamisen tehokas hyödyntäminen) - Verkkoalustojen ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönotto ja yhteiskäyttö (yhteiset tieto- ja dokumentointijärjestelmät) - Viestinnän ja tiedottamisen tehostaminen koulutusmahdollisuuksista maakunnassa - Asiakkaiden osallisuuden ( kehittäjäasiakas) vahvistaminen sekä koulutus- ja tki-toiminnan että sote-uudistuksen rakenteissa ja toiminnassa - Johtajuuden uudistuminen (lähiesimiesten ja keskijohdon osaamisen vahvistaminen) Esitys jatkotoimenpiteiksi - sosiaali- ja terveysalan koulutusten yhteistyörakenteen aktiivinen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen - Perusosaamisen vahvistaminen uudistuvilla erityistaidoilla, mm. toiminnan kustannus- ja laatuvaikutukset, moniammatillinen (ja virtuaalinen) palveluohjaus vs. valinnanvapaus, toiminnan markkinointi. - Kansallisen koulutustarjonnan aktiivinen hyödyntäminen alueella, mm. muutosjohtajuus, menetelmä- ja järjestelmäkoulutus, toimintamallien pilotointi koulutuksen uudistajana - Ministeriöiden (OKM, STM, TEM) selvitysten ja reformien aktiivinen hyödyntäminen - Koulutuksen ja tki-toiminnan tehokkaampi integraatio (hankkeiden vaikuttavuus alueelle) - Koulutuksen ennakointityön merkitys kasvaa, esim. väestörakenteen muutos ja eläköitymistilastot 2025 vs. tutkintoon johtava koulutustarve. Ehdotus: perustetaan E-P-koulutuksen moniammatillinen ennakointityöryhmä/ennakointikamari. Materiaalit Sote tutkimus- ja kehittämisrakenne Työryhmä - Maria-Liisa Nurmi, pj., KuusSoTe - Hannu Puolijoki, pj. EPSHP - Kari Nuuttila, Llky - Kirsti Kähärä, Llky, th - Arto Rautajoki, Sonet Botnia - Matti Rekiaro, Aksila - Teemu Puolijoki, EPSHP, sihteeri - Taina Viiala, Seamk - Harri Jokiranta, E-Psote - Jarmo Lusa, Juko - Minna Laitila, EPSHP Alatyöryhmät 1. Muutostyö ja koulutus Muutosagentit Kärki-hankkeet Tutkimusperustainen käytäntö Taina Viiala SeAMK, Eija Ala-Toppari-Peltola sote- Muutosagentti, Anneli Virtanen sote-muutosagentti, Esko Kiviniitty llky, Marita Kojola Seinäjoen kaupunki, Kirsi Sillanpää Sedu, Tuula Salo SeAMK/Soster täydennyskoulutus, Annika Raveala EPKY, Christina Rouvala EPSHP 2. Tietotuotanto (tilastot, tutkimukset, asiakkaiden kokemustieto, tietojärjestelmät) Yhteinen maku-ryhmän kanssa Yhteiset jäsenet: Teemu Puolijoki, Maria-Liisa Nurmi, Marko Rossinen, Kari Nuuttila, Arto Rautajoki Kehittämisrakenneryhmän tehtävät -SOTE- Kehittämisrakenteen mallinnus huomioiden mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, organisoitumiseen ja yhteistyöhön toiminta uudessa maakunnassa Yhteistyön rakenne ja toimintatapa kuntien kanssa huomioiden maakuntarajat ylittävä yhteistyö Maakunta Sote- tki / järjestämislaki - vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä - koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä - tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. - osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä - toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla ( 36). Yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa on sovittava maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa ( 16) Lisäksi palvelujen, saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi, sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointi raportointi maakunnalla Asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Työsuunnitelma Sote tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä Valmistelutyön vaihe 1. Nykytilan analyysi - Lainsäädäntö - Sote tutkimus- ja kehittämisrakenne sekä osaaminen ja koulutus - Resurssit - Nykyinen tutkimus- ja kehittämistoiminta - SWOT-analyysi (nykytilan lisäksi tulevaisuus) 2. Tavoitetila - Keskeiset tavoitteet - Sote tutkimus- ja kehittämistoiminta ja yhteys maakunnan t&k rakenteeseen - Kehittämistehtävien sijoittuminen (maakunta, yhteistyöalue, valtakunnallinen, kansainvälinen) - Maakunnan oma t&k-tuotanto ja ostopalvelut - Kehittämisen toteuttamistavat (esim. digitalisaatio) - Osaamistarpeet - koulutustarpeet - Strategiset t&k-tavoitteet Aikataulu Kokoukset: 24.2., Kokoukset: 27.3., Työsuunnitelma Sote tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä Valmistelutyön vaihe 3. Toimintamalli - Sote kehittämistoimintojen organisointi ja rakenne (järjestäjä tuottaja(t)) ja yhteys maakuntakonsernissa, - Uudet toimintatavat - Ydintoimijat - Ohjausrakenne ja sidosryhmäverkosto - Kehittämisrakenne sote & muu kehittäminen: synergia, tarpeellinen integraatio ja erillään olo - Kehittämisresurssit (henkilöstö, rahoitus) - Yhteistyön rakenne ja toimintatapa kuntien kanssa - Allianssi Pirkanmaa (yhteistyöalue) & Pohjanmaa - Esitykset konkreettisista toimenpiteistä - Selvitysraportti mennessä Aikataulu Kokoukset , tarvittaessa Sote tki nykytilanne SOTE- näkökulma liittyy mm: palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kehittämiseen, menetelmä- ja työvälinekehittämiseen, vaativan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalihuollon tutkimukseen, tuotannon laatuun, osaamiseen Työryhmässä on selvitetty nykyiset sote-tki:n resurssit, tki-toiminta ja arvioitu toimintaa Swot-analyyseillä eriteltynä Ydintoimijat Sidosryhmät ja verkostot Sote-kehittämisresurssit 2016 /5/17 Organisaatio Henkilöstö (htv) vak.htv Toimintakulut Sonet Botnia Aksila vakituisia 2 Etelä-Pohjanmaa ja (2,5 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) hankkeet: Kansa 1, Pro SOS 1, asiantuntija (TKI) 1 vakituisia 7,5 (+ 4 yleislääketieteen erikoistumisvirkaa 2 7, hankkeet Määräaikaiset: hankkeet 3,5 Erikoissairaanhoito 5 Määräaikaiset: Sisäinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (TUKE) 3 + EVO/VTR tutkimustoiminta 3 + sairaanhoitopiirin oma tieteellinen tutkimustoiminta 3 + professuurit 3 Eskoo 3 määräaikaista Kunnat Kaksineuvoinen 1 JIK 0,5 Seinäjoki 2 SOSKU Kehittämistyö oman työn osana kehittämistyö tieteell.tutk.+ vtr ,5 Osa perusrahoituksena, osa hankerahoituksella E-P Sote Projektinjohtaja1, muutosagentit 2, asiantuntijat Yhteensä 17 (sis. 1,5 Kaksineuvoisesta ja JIK:stä) Lisäksi kehittämistyötä tehdään oman työn ohessa kaikissa organisaatioissa Positiiviset SWOT, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (kehittämistoiminnot) Vahvuudet - Henkilöstön laaja-alainen osaaminen ja kehityskyky, vahva osaaminen omilla substanssialueilla - Sujuva ja vakiintunut yhteistyö sairaalan toimintayksiköiden ja esim. shp:n jäsenkuntien / yhteistoiminta-alueiden sekä kansallisten toimijoiden kanssa - Kehittämisen ja suunnittelun merkitys sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Negatiiviset Heikkoudet - Kiire erityisesti tiettyinä vuosirytmin mukaisina ajanjaksoina - Omaa työtä ja osaamista tukevaa koulutusta ei välttämättä tarjolla - Ei särkymävaraa, pitkät poissaolot näkyvät toiminnan pyörimisessä Mahdollisuudet - Kehittämisen ja suunnittelun / seurannan merkitys uudessa maakunnassa - Tiedolla johtamisen merkityksen korostaminen - Tilasto-osaamisen hyödyntäminen - Erilaisten kehittämistoimintojen integraatio ja resurssien käyttö optimaalisesti eri alojen asiantuntijuutta hyödyntäen uudessa maakuntahallinnossa - Jo tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen uudessa rakenteessa Uhat - Kehittämistoiminnot sopeutusvara - Kehittämistoimintojen painopisteen liiallinen siirtyminen yhteistyöalueelle tai kansalliselle tasolle - Sote- ja muun kehittämisen jääminen liikaa omiksi päällekkäisiksi saarekkeikseen, toisaalta eri substanssialojen eitarkoituksenmukainen integraatio - Kehittämistoimintojen koordinoimattomuus järjestäjän ja tuottajien kesken Sote tutkimus- ja kehittämistoiminta - hoitotyö Positiiviset Vahvuudet - Kehittämishankkeita paljon - Kehittäminen monilla osana omaa työtä, tuo resurssia - Osaaminen, hyvin koulutettuja hoitajia - NPT, näyttö käyttöön - Tays/ERVA hoitotyön tutkimusohjelma Negatiiviset Heikkoudet - Kehittämishankkeiden määräaikaisuus ja erillisyys, tulokset katoavat - Näytön vieminen käytäntöön - OTO, kuinka paljon on mahdollisuutta kehittämiseen? - Selkeän linjan puute? Mahdollisuudet - Selkeä rakenne ja koordinaatio - Monitieteisyys, hoitamisen ilmiöt usein leikkaavat sosiaalitieteitä, lääketieteitä, psykologiaa - NPT vahvistaminen - Pitkäjänteinen kehittämistyö - Asiakkaat mukaan kehittämistyöhön - Pysyvä rahoitus Uhat - Tutkimus ja kehittäminen yhä kauemmaksi käytännöstä - Siiloutuminen - Lyhytkestoiset hankkeet - Hoitotyö ja tiede häviää rahoituskilpailussa - Asiakas unohtuu Positiiviset Vahvuudet Lainsäädännöllinen perusta Hallinnollinen asema Haluttu kumppani Asiantunteva moniammatillinen tiimi HYTE-asiantuntijuus Riittävät henkilöstöresurssit Hanketoiminta Järjestöyhteistyö Verkostot SWOT - Aksila Negatiiviset Heikkoudet Henkilöstövaihtuvuus Kehittämistoiminnan pirstaleisuus Samanaikaisten kehittämishankkeiden suuri määrä Tieteellisen tutkimustoiminnan vähäisyys perusterveydenhuollossa Päätöksenteon monipolvisuus Pieni yksikkö, ei särkymävaraa Mahdollisuudet Sote Yksikkö on kehittämistyön ytimessä HYTE-osaaminen Yhteistoimintaosaaminen Hankeosaaminen Uhat Henkilöstön jaksaminen Kansallisten hankkeiden yllätyksellisyys ja aikataulutus Resurssien riittävyys jatkuvassa muutoksessa SWOT SONet Botnia Vahvuudet: - vahva toiminta-alueen tuntemus - Vahva, yhteistoiminnassa alueen kanssa laadittu strategia ja kaksivuotiset maakunnalliset toimintasuunnitelmat: selkeä kehitysjatkumo painoalueilla - Tiivis kuntayhteys, laajat verkostot alueellisesti ja valta-kunnallisesti, monialaisuus - Joustava, ketterästi, kuntien ja maakuntien tarpeisiin bottom up- periaattella vastaava organisaatio, jolla myös vahva järjestöyhteistyö - Matala hierarkia ja kevyt hallinnollinen organisointi sop.org. - Aktiivinen toimija ulkopuolisen hankerahoituksen hankkimisessa maakuntaan ja sosiaalialan kehittämistoimintaan - Linkki paikallis- alueellisen ja valtakunnallisen sosiaalialan kehittämistoiminnan välillä - Vahvat näytöt toiminnan tuloksellisuudesta Mahdollisuudet Sote Yksikkö on kehittämistyön ytimessä HYTE-osaaminen Yhteistoimintaosaaminen Hankeosaaminen Heikkoudet Henkilöstövaihtuvuus Kehittämistoiminnan pirstaleisuus Samanaikaisten kehittämishankkeiden suuri määrä Tieteellisen tutkimustoiminnan vähäisyys perusterveydenhuollossa Päätöksenteon monipolvisuus Pieni yksikkö, ei särkymävaraa Uhat Henkilöstön jaksaminen Kansallisten hankkeiden yllätyksellisyys ja aikataulutus Resurssien riittävyys jatkuvassa muutoksessa Nykytilanteen analyysi Nykyistä varsin runsasta kehittämistoimintaa voidaan hyödyntäminen jatkossa Kehittämistoiminnasta on Kooste liitteenä Yhteistyö järjestöjen laajan kehittämistyön kanssa Suurin osa kehittämistyöstä rahoitetaan hankerahoilla Nykytilanteen haasteet Haasteet: - koordinaatio, hankkeiden erillisyys, siilomaisuus - juurruttamis- ja implementointivaikeudet - Hankkeiden ja rahoituksen lyhytaikaisuus - kilpailu hankerahoista - hyvät käytännöt ja kehittämistyö eivät jää konkreettisesti elämään Kaivataan: - nykyistä selkeämpi integroitu sote tki-rakenne - kokonaisuuden hahmottaminen ja suunnitelmallisuus - Ennakointi ja hankkeiden arviointi osana kehitysjatkumoa - monitieteellisyyttä (yhteiskuntatieteet, hoitotiede, lääketiede, kauppatiede, oikeustiede) - interaktiivisuutta, verkostoitumista, asiakaslähtöisyyttä - Osaamista tuotteistamisesta ja markkinoinnissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnan tehtävänä. Kehittämisen rakenne KANSAINVÄLINEN: Kv-tutkimus ja kehittäminen, osaaminen ja innovaatiot (esim. terveysteknologia) KANSALLINEN: Tietotuotanto, yhteistyökumppanuudet SOTE -YHTEISTYÖALUE: Tarvelähtöinen maakuntien kehittymistä tukeva monialainen yliopistollinen perustutkimus, koulutus ja kehittäminen. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä ja sen kehittäminen. POHJALAISMAAKUNTIEN YHTEISTYÖ: Ympäristö- ja liikenneasioiden kehittäminen, sote-kehittäminen ja yhteistyö, hyvinvointibarometri, hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta MAAKUNTA (maakunta- sote ja maakunnan muut tehtävät): Palveluketjujen optimointi eri tuottajien kesken. Palvelukokonaisuuden varmistaminen ja toimintaprosessien kehittäminen. Suunnittelu ja seurantayhteistyö. Indikaattorityö, määrällisen ja laadullisen tiedon tuotanto ja analysointi. Sisäisesti ja ulkoisesti tuotetun tiedon vertailu. Ennakointi ja tulevaisuustyö. Tutkimuksen, koulutuksen sekä osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Alueellinen hyvinvointikertomus, maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma, maakuntakaava, kansainvälisyystoimintaohjelma, kulttuuri- ja liikuntastrategia. Aluekehittäminen ja alueellinen edunvalvonta. KUNTA: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, sisäinen ja ulkoinen tietotuotanto, päätösten vaikutusten ennakkoarviointi, kunnallinen hyvinvointikertomus. Peruspalvelujen toimivuus ja vaikuttavuus. Kunnan elinvoimatyö (kuntapolitiikat). Kansalaisyhteiskuntatyö. ERI IKÄISET ASUKKAAT MITÄ TAVOITELLAAN? Väestön sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen. Kustannusten kasvun hillitseminen MILLÄ MENETELMILLÄ TAVOITTEISIIN PYRITÄÄN? Tiedonkeruun, päätöksenteon, suunnittelun ja toimeenpanon tukemisella Osaamisen ylläpitämisellä ja uudistamisella Elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisellä Työmenetelmien ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämisellä. Palvelupakettien kehittämistyöllä Asukas- ja asiakaslähtöisillä toimintatavoilla Osallistavilla toimintatavoilla Yhdyspintayhteistyöllä Sote-johtamisen tukemisella (vertaistukiverkosto) Yhdyspintaviestinnällä luonnos_jokiranta Seppelvirta PuolijokiT Rautajoki Hyytiä Muutostyö ja koulutusalatyöryhmän raportti 05/2017 Koulutuksen ja yhteistoiminnan nykyinen rakenne 1/4 Perusosaamisen vahvistaminen; työnantajat ja kouluttajat Erityisosaamisen kehittäminen; koulutus, täydennyskoulutus, tki-rakenne, olemassa olevan yhteistyörakenteen hyödyntäminen Kansallinen koulutus; muutosjohtajuus (House), menetelmät (esim. STM), toimintamallit vs. alueellinen näky Ministeriöiden selvitykset ja reformit Koulutuksen ja yhteistoiminnan nykyinen rakenne 2/3 Sote-tutkintoon johtava koulutus 2. aste: Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattikorkeakoulu: Perustutkinnot YAMK Esimerkkejä tutkinnoista Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, sosionomi fysioterapeutti (YAMK) Esimerkkejä koulutuksen järjestäjistä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu E-P-Opisto SeAMK TAMK (koulutusvaihto geronomi/bioanalyytikko) Yliopistoyhteistyö: 5.alue (ERVA) Lääketieteen koulutus (kandidaatti, erikoistuminen) Tampereen yliopisto Koulutuksen ja yhteistoiminnan nykyinen rakenne 3/3 Sote-ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus Esimerkkejä k
